Alan verkostoista voi löytyä osaaja, joka on jo ratkonut samaa ongelmaa, tai kumppani, jonka kanssa pääset kokeilemaan ratkaisua. Tässä jutussa käyn läpi, mistä kannattaa etsiä apua, kun haluat helpottaa työmaan tarkastuksia, vähentää tiedon kopiointia tai saada suunnitteluaineistosta enemmän irti.

  • KIRAHub ja Linked Building Data Finland – ihmisiä ja yhteisiä käytäntöjä talotekniikan tiedon siirtämiseen.
  • buildingSMART Finland – esimerkkejä siitä, miten suunnittelu ja tuotanto voivat käyttää samoja tietoja.
  • Open Design Alliance – kansainvälisiä työkaluja piirustusten ja tietomallien lukemiseen.
  • Rakennustieto – MCP-rajapinta, jolla yrityksen oma tekoälyagentti voi hakea tietoa RT-kortistosta ja RYL-palveluista ja näyttää lähdeviitteet.
  • Fintraffic – avointa liikennedataa infran kokeiluihin.

Kylpyhuoneen vedeneristys alkaa tänään. Asentaja tuntee työn, mutta kohteen ohjeet ovat suomeksi. Entä jos hän saisi omalla kielellään lyhyen listan siitä, mitä pitää tarkistaa ennen työn alkua ja ennen kuin vedeneristys peittyy laatoituksen alle? Työnjohto voisi koota listan tekoälyn avulla hankkeen suunnitelmista, valmistajan asennusohjeista ja sovellettavista laatuvaatimuksista. Kun työnjohto on tarkistanut sisällön ja käännöksen, asentaja voi käyttää listaa oman työnsä tarkastuksessa ja valvoja omalla tarkastuskäynnillään.

Sama pulma toistuu muuallakin. Rakennusautomaatiossa säätökaavion tietoja tarvitaan kytkentäkaaviossa. Raudoituspiirustuksen muutos pitää saada tehtaan käyttämään raudoiteluetteloon. Tiehankkeessa tietomalliin siirretyn rummun uusi sijainti pitää näkyä myös piirustuksessa. Tieto on jo olemassa. Seuraava tekijä tarvitsee sen muodossa, jota hän voi käyttää työssään ja jonka oikeellisuuden hän voi tarkistaa.

KIRAHub yhdistää eri alojen tekijöitä saman tarkastuspulman äärelle

Esittelin marraskuussa KIRAHubin ja INFRA ry:n startup-tilaisuudessa Bridgetiä, jota kehitämme tie- ja ratasuunnittelun laadunvarmistukseen. Tiesuunnitelmassa rummun sijainti muuttuu tietomallissa. Ennen luovutusta tarkastajan pitää nähdä, että sama muutos näkyy myös piirustuksessa. Jos ero löytyy vasta seuraavassa työvaiheessa, jonkun on palattava selvittämään, kumpi aineisto on ajan tasalla.

Talonrakentamisessa tarkastetaan samaa asiaa eri aineistoista. Rakennusautomaatiossa kytkentäkaavion laatija tarvitsee säätökaaviosta oikean laitteen tunnuksen. Raudoituksessa taas yhden tangon taivutusmitan muutos pitää saada piirustuksesta tehtaan käyttämään raudoiteluetteloon. Jokaisessa tapauksessa seuraava tekijä tarvitsee varmuuden siitä, että hänellä on oikea tieto ennen kuin hän jatkaa työtä.

Rakennusautomaation kehitystyö on jo käynnissä. Säätökaavioiden symboleja ja laitetunnuksia verrataan RAVA3Pro-hankkeessa julkaistuihin talotekniikan koodistoihin ja sanastoihin. Koodi kertoo, millaisesta laitteesta on kyse. Laitetunnus kertoo, mikä yksittäinen laite on kyseessä. Valmisteilla olevan pilotin tavoite on löytää puuttuvat tai ristiriitaiset merkinnät ennen luovutusta, jotta suunnittelija saa ne korjattavaksi ennen kuin seuraava tekijä tarvitsee tietoa. RAVA3Pro-hankkeen talotekniikan koodistot ja sanastot

Tässä kohtaa KIRAHubin Linked Building Data Finland ja buildingSMART Finland kytkeytyvät samaan työhön. Linked Building Data Finlandissa kehitetään yhteisiä tapoja kuvata ja yhdistää tietoa eri järjestelmissä. buildingSMART Finlandin Talotekniikkaryhmässä tarkastellaan, miten sovittu tieto saadaan malliin ja siirtymään eteenpäin. Tuoteteollisuusryhmän näkökulmasta ratkaisevaa on, mitä tietoa valmistaja tarvitsee mallista. Talotoimialan kokouksessa on jo esitelty sekä TATE-koodiston käyttöä sairaalahankkeessa että mallin tietojen hyödyntämistä tuotannon osaluettelossa. Ne antavat meille vertailukohtia siihen, miten sama tarkastus kannattaa järjestää säätökaaviolle, raudoiteluettelolle tai tiesuunnitelmalle. Linked Building Data Finland · buildingSMART Finlandin Talotekniikkaryhmä · Tuoteteollisuusryhmä · Talotoimialan kokouksen esimerkit

buildingSMART Finlandissa näkee, miten muut käyttävät mallin tietoja

Saako suunnittelija laitteen tekniset tiedot valmistajalta suoraan malliin? Tätä tiedonsiirtoa on käsitelty buildingSMART Finlandin Talotekniikkaryhmässä. Tuoteteollisuusryhmän näkökulmasta yhtä kiinnostava on toinen suunta. Mitä tietoa valmistaja tarvitsee suunnittelumallista voidakseen tehdä oikean tuotteen?

Talotoimialan kokouksessa on esitelty sekä TATE-koodiston käyttöä sairaalahankkeessa että sitä, miten arkkitehtimallin tiedoista muodostetaan osaluettelo tuotantoon. Jos omassa hankkeessa piirustuksen muutokset siirretään vielä käsin tehtaan listalle, näistä esimerkeistä saa vertailukohdan omalle kokeilulle. Talotekniikkaryhmä · Tuoteteollisuusryhmä · Talotoimialan kokouksen esimerkit

Open Design Alliance tarjoaa työkaluja suunnittelutiedostojen lukemiseen

Kun tiedämme, mitä haluamme tarkastaa, seuraava kysymys on, saadaanko tarvittava tieto ulos tiedostoista. Kansainvälinen Open Design Alliance (ODA) kehittää ohjelmistotyökaluja esimerkiksi DWG-piirustusten ja IFC-tietomallien käsittelyyn. Vertailemme parhaillaan ODA:n ja muiden kirjastojen soveltuvuutta suomalaisiin suunnitteluaineistoihin. Aloitamme eri suunnittelualojen piirustuksista. Saadaanko niistä esiin tiedot, joiden avulla tarkastaja löytää kohdan, jota pitää katsoa tarkemmin? Open Design Alliance

Rakennustiedon MCP tuo lähteet yrityksen omaan tekoälytyökaluun

Rakennustiedon pilotoiman MCP-rajapinnan kautta yrityksen oma tekoälysovellus voi hakea tietoa Rakennustiedon lisensoiduista aineistoista. Haussa voi kysyä esimerkiksi työvaiheen laatuvaatimuksista, työmenetelmistä tai valvonnan tehtävistä. Vastauksen mukana saa lähdeviitteet, joista voi tarkistaa, mihin tieto perustuu. Käyttö edellyttää tuettua yritystason tekoälytiliä, rajapintasopimusta ja tarvittavia lisenssejä.

Palataan kylpyhuoneeseen. Työnjohto voisi hakea vedeneristyksen tarkastuskohdat ja käyttää niitä monikielisen tarkastuslistan pohjana. Samasta tarkistetusta listasta voisi tehdä kieliversiot asentajille, jotka tarvitsevat ohjeet omalla kielellään. Kun työkohde otetaan vastaan, listalta näkee, mitä pitää tarkistaa ennen aloitusta. Kun urakoitsija tarkastaa valmiin työnsä, listaan voi kirjata, mitä tarkastettiin ja mitä jäi korjattavaksi.

Sopimusneuvotteluissa samaa hakua voisi käyttää työnjaon tarkentamiseen. Tekoäly voisi verrata sopimusluonnosta työmaavalvonnan tehtäväluetteloon ja nostaa neuvotteluun kohdat, joista luonnoksessa ei vielä ole sovittu. Kuka tarkastaa vedeneristyksen ennen kuin se peittyy? Kuka kirjaa havainnot ja kuka varmistaa, että puutteet on korjattu? Osapuolet käyvät kysymykset läpi ja kirjaavat sovitun työnjaon sopimukseen. Rakennustiedon MCP-esittely

Fintrafficilta saa avointa dataa infran kokeiluihin

Jos kehität tiehankkeen työnaikaisia liikennejärjestelyjä, voit käyttää Digitrafficin avoimia liikennemäärätietoja arvioidessasi, mihin aikaan liikenne on vilkkaimmillaan. Fintrafficin liikenteen dataekosysteemin työryhmistä voi puolestaan löytää ihmisiä, jotka ovat jo käyttäneet aineistoa ja osaavat kertoa, mihin se soveltuu. Ensimmäiseen kokeiluun tarvittava aineisto ja osaaminen voivat siis olla jo olemassa. Fintrafficin liikenteen dataekosysteemi · Digitrafficin avoin tieliikennedata

Tule mukaan ratkomaan rakentamisen yhteisiä ongelmia

Jos teillä kuluu aikaa saman tiedon etsimiseen, kääntämiseen tai kirjaamiseen uudelleen, joku muu saattaa ratkoa juuri samaa pulmaa. Siksi verkostoon kannattaa tuoda myös keskeneräinen kysymys. Kun suunnittelija, työnjohtaja ja ohjelmistokehittäjä katsovat samaa työvaihetta, he voivat yhdessä huomata, mikä tieto puuttuu, mitä kannattaa kokeilla ja mitä tuloksesta olisi hyötyä jakaa muille.

Onko teillä työvaihe, jota haluaisit kehittää yhdessä? Varaa aika kalenteristani ja tuo keskusteluun yksi esimerkki. Katsotaan, ketkä kannattaisi saada mukaan ja mitä voisimme ensimmäiseksi kokeilla. Varaa aika keskusteluun

Aiheet

Tanja Karonen on yrittäjä ja digitalisaation asiantuntija, jonka osaamiseen kuuluvat prosessien kehittäminen, projektinhallinta, laadunvarmistus ja tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä. Nexpertin kautta hän auttaa organisaatioita kehittämään prosessejaan, hallitsemaan tietoa ja ottamaan uusia teknologioita käyttöön käytännönläheisesti ja ihmislähtöisesti. Hänen taustansa kattaa myös julkishallinnon kehittämishankkeita, Lean-ajattelua ja digitaalista liiketoimintaa.

Tietoa Nexpertistä