Blogi 2 – Johdanto:
Tämä artikkeli on osa viiden blogin sarjaa, joka käsittelee Project Heartwarea – ihmislähtöistä lähestymistapaa tekoälyyn eksponentiaalisen teknologisen muutoksen aikakaudella.
Siinä missä ensimmäinen artikkeli esitteli Project Heartwaren taustalla olevat arvot ja toimintamallin, tämä osa siirtyy käytäntöön. Se kertoo ensimmäisestä konkreettisesta tapauksesta ja siitä, mitä tapahtui, kun malli kohtasi oikean yhteisön.
Miksi Eläkeliitto Etelä-Hämeen piiri
Eläkeliitto Etelä-Hämeen piiristä tuli Project Heartwaren ensimmäinen case useasta syystä. Ikäihmiset ovat mielestäni erityisen tärkeä ja ajankohtainen kohderyhmä. Tämän eläkeläisyhdistysten aktiiviset jäsenet – hallituksen jäsenet, ryhmänohjaajat ja vapaaehtoiset – käyttävät jo tietokoneita ja mobiililaitteita osana arjen toimintaansa. He koordinoivat toimintaa, hoitavat viestintää ja tukevat jäseniään digikanavien kautta.
Siinä mielessä ryhmä oli luonteva valinta. He eivät aloita nollasta. Samalla he kohtaavat haasteita, jotka muistuttavat läheisesti työelämässä nähtäviä: rajallinen aika, kasvava hallinnollinen työ ja jatkuva tarve aktivoida ja sitouttaa jäseniä tilanteessa, jossa luonnollinen poistuma on väistämätöntä.
Yhteistyökumppanin valintaan oli myös käytännöllinen syy. Omaan verkostooni kuuluva henkilö johtaa Etelä-Hämeen alueorganisaatiota. Tuntui luontevalta kysyä, olisivatko he kiinnostuneita kokeilemaan jotain uutta yhdessä. Päätimme pilotoida Project Heartwarea ja katsoa, mitä siitä voidaan oppia.
Lähdin yhteistyöhön vailla vahvoja ennakko-odotuksia. Olin keskustellut ryhmästä lyhyesti yhteyshenkilöni kanssa etukäteen ja tiesin, että osallistujien lähtötasot vaihtelisivat. Koska kyseessä oli aivan ensimmäinen Project Heartware -case, päätin aloittaa ennemmin kuuntelemalla kuin opettamalla.
Ensimmäinen työpaja: kuunteleminen ennen opettamista
Ensimmäinen tapaaminen suunniteltiin kahden tunnin fasilitoiduksi työpajaksi Learning Café -tyyppisiä menetelmiä hyödyntäen. Teknologian esittelyn sijaan painopiste oli osallistujien odotusten, nykyisten toimintatapojen ja yhdistystyön arjen haasteiden ymmärtämisessä. Ohjattujen keskustelujen ja ryhmätyöskentelyn avulla kartoitimme heidän roolejaan, päivittäisiä tehtäviään ja organisaation pyörittämisen todellisuutta.
Oletin, että tekoäly olisi useimmille osallistujille pitkälti vierasta aluetta. Odotin myös, että aiheeseen suhtauduttaisiin yleisesti ottaen avoimesti ja ilman vastakkainasettelua, vaikka käytännön kokemus olisikin vähäistä.
Monet esiin nousseista teemoista eivät liittyneet teknologiaan sinänsä. Aikapaine, uusien aktiivien löytäminen ja ihmisten sitouttamiseen vaadittava työ olivat toistuvia aiheita. Viestintä ja koordinointi veivät merkittävän osan energiasta. Tunnelma oli avoin ja rakentava, ja työpaja vahvisti sen, että teknologiasta on hyötyä vain, jos se vastaa näihin konkreettisiin arjen realiteetteihin.
Ensimmäinen työpaja eteni pitkälti odotetusti ja loi vahvan pohjan seuraavalle vaiheelle.
Toinen työpaja: käytännön kokeilua – ja tärkeä oppi
Toinen työpaja suunniteltiin niin ikään kahden tunnin mittaiseksi ja se keskittyi tekoälytyökalujen käytännön kokeiluun. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun osallistujat itse kokeilivat tekoälyn käyttöä – sekä kannettavilla tietokoneilla että mobiililaitteilla.
Tässä vaiheessa näkyviin tuli merkittävä haaste. Osa osallistujista oli uteliaita ja innokkaita kokeilemaan, mutta ei halunnut luoda käyttäjätilejä tai kirjautua palveluihin. Samalla tekniset ongelmat alkoivat viedä suuren osan työpajan ajasta. Haasteita oli internet-yhteyksissä, palveluihin kirjautumisessa, sovellusten lataamisessa mobiililaitteille sekä alkuasetusten tekemisessä.
Tämän seurauksena suuri osa suunnitellusta käytännön ajasta kului tekniseen ongelmanratkaisuun. Oli vaikeaa tukea sekä aloittelijoita että edistyneempiä osallistujia saman kahden tunnin session aikana.
Tämä oli kriittinen oppimiskohta. Vaikka toiminta on pro bono -pohjaista, aika on arvokasta. Teknistä valmiutta ei voi olettaa, eikä eri kokemustasoja voi käsitellä tehokkaasti yhdessä lyhyessä työpajassa.
Koko päivän työpaja ja käännekohta
Nämä havainnot johtivat selkeään päätökseen: seuraava työpaja tarvitsi erilaisen rakenteen.
Kolmas työpaja järjestettiin koko päivän mittaisena.
Osallistujat jaettiin ryhmiin lähtötasojen ja mieltymysten mukaan. Ne, jotka suhtautuivat epäilevästi tai eivät halunneet kirjautua palveluihin, aloittivat tarkkailemalla ja tutkimalla sitä mihin tekoäly pystyy, ilman käytännön kokeilua. Mobiilikäyttäjille ja läppärikäyttäjille järjestettiin erilliset osuudet, jotka räätälöitiin heidän omiin tilanteisiinsa.
Lounaan jälkeen ne osallistujat, jotka halusivat syventää oppimistaan, pystyivät työskentelemään perusteellisemmin kannettavien tietokoneiden avulla ja tutkimaan konkreettisia käyttötapauksia, jotka liittyivät Eläkeliiton arjen toimintaan.
Tämä formaatti osoittautui tehokkaimmaksi. Se kunnioitti erilaisia valmiustasoja, vähensi turhautumista ja antoi osallistujille mahdollisuuden edetä omaan tahtiinsa. Osa, joka aloitti päivän varovaisesti, pystyi iltapäivällä jo perehtymään edistyneempiin aiheisiin.
Konkreettiset tulokset ja käytännön hyöty
Merkityksellisimmät oivallukset olivat käytännöllisiä eivätkä abstrakteja. Osallistujat oppivat, miten tekoäly voi auttaa heitä laatimaan jäsenkirjeitä tehokkaammin, luomaan kiinnostavia visuaaleja ja muuttamaan pitkät toimintalistat selkeiksi infografiikoiksi, jotka viestivät koko kauden ohjelman yhdellä silmäyksellä. Tämä on tärkeää, koska ihmiset omaksuvat tietoa eri tavoin. Osa suosii tekstiä, osa visuaaleja – ja tekoäly mahdollisti molempien tukemisen.
Esille nousi myös strategisemman tason oivalluksia. Osallistujat tutkivat, miten toimintasuunnitelmia ja budjetteja voisi verrata toteutuneisiin tuloksiin, mikä helpottaisi seurantaa ja raportointia.
He keskustelivat siitä, miten tekoälyagentit voisivat auttaa havaitsemaan epäjohdonmukaisuuksia eri verkkosivustojen välillä – tämä on toistuva haaste silloin, kun tieto päivitetään yhteen paikkaan, mutta unohdetaan toisesta.
Palaute oli erittäin myönteistä. Kyse oli työkaluista, jotka säästivät aikaa, vähensivät virheitä ja tukivat parempaa viestintää – juuri niillä alueilla, jotka ensimmäisessä työpajassa tunnistettiin haastaviksi.
Mitä tämä työpaja paljasti laajemmin
Yksi tämän tapauksen keskeisistä opeista on se, kuinka vanhentuneita monet oletukset ikäihmisistä ja teknologiasta ovat. Monilla aktiivisilla eläkeläisillä on jo vahvat digitaaliset taidot, ja he pystyvät omaksumaan uusia työkaluja nopeasti silloin, kun ne ovat heille merkityksellisiä.
Väestön ikääntyessä tämä ryhmä vain kasvaa. Tärkeää on myös se, että nämä aktiiviset jäsenet ovat keskeisessä roolissa tukemassa niitä, jotka ovat eristäytyneempiä, epävarmempia tai syrjäytymisriskissä. Yhteisöllisyys on yhdistystoiminnan ytimessä, ja teknologia voi – kun se tuodaan mukaan harkitusti – vahvistaa yhteisöä sen sijaan, että se heikentäisi sitä.
Project Heartware toimii tässä kontekstissa eräänlaisena vipuvoimana. Se tukee jo aktiivisia toimijoita ja auttaa heitä tavoittamaan muita tehokkaammin.
Miksi tällä on merkitystä juuri nyt
Olemme siirtymässä kohti niin sanottua agenttista tilaa, jossa tekoälyjärjestelmät toimivat yhä itsenäisemmin digitaalisten palveluiden sisällä. Tekoälyagentit ovat vuorovaikutuksessa keskenään, kun taas ihmiset antavat syötteitä, ohjausta ja valvontaa.
Tällaisessa yhteiskunnassa ymmärrys siitä, miten tekoäly toimii, miten se tekee päätöksiä ja mihin tulee kiinnittää huomiota, muodostuu kansalaistaidoksi. Tämä ymmärrys ei synny yhdessä yössä. Se kasvaa pienin askelin, kokeilun ja uteliaisuuden kautta.
Project Heartware pyrkii tukemaan tätä siirtymää inhimillisellä tahdilla. Madaltamalla kynnystä tarttua tekoälyyn työpajat vahvistavat osallistujien toimijuuden tunnetta. Osallistujat voivat toimia viestinviejinä omissa yhteisöissään ja auttaa levittämään ymmärrystä ja luottamusta laajemmalle.
Tulevina vuosina tällainen vertaisvaikutus on olennaisen tärkeää.
Yhteistyö LUT-yliopiston kanssa
Project Heartwarea seuraa tutkimusyhteistyö LUT-yliopiston kanssa, jonka tavoitteena on arvioida hankkeen vaikutuksia akateemisesta näkökulmasta. Tarkoitus ei ole yhteiskehittää aloitetta, vaan tutkia sen vaikutuksia osallistujien oppimiseen, teknologialuottamukseen ja arjen toimijuuteen.
Ajan myötä yhteistyö tuottaa tutkimuspohjaisia oivalluksia siitä, miten ihmislähtöiset tekoälytyöpajat vaikuttavat eri kohderyhmiin. Tämä akateemisesti perusteltu näkökulma tukee syvempää ymmärrystä Project Heartwaren yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tarjoaa näyttöön perustuvaa tietoa tulevaa kehittämistä varten.
Nexpertistä
Nexpert on suomalainen konsultointiyritys, joka toimii teknologian, oppimisen ja ihmislähtöisen muutoksen rajapinnassa. Nexpert keskittyy käytännölliseen yhteistyöhön, käyttöönottoon ja ratkaisujen rakentamiseen yhdessä ihmisten kanssa.
Kirjoittajasta
Tanja Karonen on Nexpertin perustaja. Hänen työtään ohjaavat arvot, yhteistyö ja usko siihen, että kestävä edistys syntyy, kun ihmiset ovat aktiivisesti mukana muovaamassa sitä, mistä ovat osa.
Artikkelin luomisesta
Tämä artikkeli on luotu tekoälyn sekä tekoälyavusteisen haastattelu- ja kirjoitusprosessin avulla.
Vastaa