Ratahankkeessa suunnittelua tekee usein usean yrityksen asiantuntijaryhmä. Jokaisella yrityksellä on omat ohjeensa, järjestelmänsä ja laadunvarmistuksen käytäntönsä. Hankkeessa nämä pitää sovittaa yhteen niin, että kaikilla on yhteinen käsitys työn etenemisestä, vastuista ja siitä, milloin suunnitelma on valmis luovutettavaksi.
Hankkeen yhteiset suunnitelmat ja ohjeet luovat tälle perustan. Käytännön työssä tarvitaan kuitenkin tarkemmat vastaukset: kuka vastaa suunnitelman sisäisestä tarkastuksesta, miten eri tekniikkalajien ratkaisut sovitetaan yhteen, kuka tekee korjaukset ja miten niiden tekeminen varmistetaan? Näiden asioiden pitäisi olla selviä myös silloin, kun työ siirtyy yrityksestä tai asiantuntijalta toiselle.
Usean toimijan hankkeessa tämä korostuu erityisesti yhteisten välitavoitteiden seurannassa. Sovitun päivämäärän lisäksi tarvitaan tieto siitä, milloin aineisto on toimitettu sisäiseen tai ulkoiseen tarkastukseen, onko se täyttänyt kyseisen vaiheen tarkastusvalmiuden ehdot, milloin palaute on annettu ja miten korjaukset ovat edenneet. Jos välitavoite ei toteudu suunnitellusti, näiden tietojen avulla voidaan selvittää, missä vaiheessa viive on syntynyt ja miten se vaikuttaa muiden osapuolten työhön. Samalla vastuiden ja sovittujen menettelyjen toteutumista voidaan arvioida yhteisen, dokumentoidun tiedon perusteella.
Tavoitteena on, että laadunvarmistus muodostaa ymmärrettävän kokonaisuuden osana päivittäistä suunnittelutyötä. Kansallisen ja EU-sääntelyn, sovellettavien standardien sekä tilaajan teknisten, turvallisuus- ja tiedonhallintavaatimusten pitää näkyä siinä, miten työtä tehdään ja miten vaatimusten täyttyminen osoitetaan.
Samalla on ratkaistava toinen, pidemmälle ulottuva kysymys: miten hankkeessa opittu saadaan myös seuraavien hankkeiden käyttöön?
Löydä oman roolisi kannalta olennainen
Yhteinen toimintatapa näkyy eri tavoin suunnittelun johtamisessa, päivittäisessä työssä ja tilaajan ohjauksessa. Voit lukea kirjoituksen kokonaan tai siirtyä taulukosta suoraan sinua kiinnostavaan kohtaan.
| Roolisi | Kysymyksesi on todennäköisesti | Lue ensin |
|---|---|---|
| Projektipäällikkö/ pääsuunnittelija | Mikä on suunnittelun kokonaistilanne ja mitkä päätökset ovat avoinna? Onko suunnitelmat yhteensovitettu? Miten hankkeen yhteisiä vaatimuksia sovelletaan ja kuka ratkaisee epäselvät tulkinnat? | Hankkeen ja yritysten käytännöt pitää sovittaa yhteen |
| Palveluntuottajan ratasuunnittelun johto | Mikä hankkeessa sovitusta on hankekohtaista ja mikä kannattaa ottaa yrityksen pysyväksi käytännöksi? Riittävätkö osaaminen ja resurssit, kun työ jaetaan usean palveluntuottajan kesken? | Hankkeen ja palveluntuottajien käytännöt pitää sovittaa yhteen |
| Vastuusuunnittelija | Mitä tietoja tarvitsen voidakseni todeta suunnittelukokonaisuuden luovutusvalmiiksi, kun työtä tehdään useassa yrityksessä? | Jokaisen on löydettävä oman työnsä kannalta olennainen tieto, sitten Seitsemän kysymystä vaatimuksesta luovutukseen, erityisesti kohta 6 |
| Tietomalli- tai laatuvastaava | Miten yhteinen toimintatapa toteutetaan nykyisissä järjestelmissä niin, että tarvittavat tiedot löytyvät ilman päällekkäistä kirjaamista ja seurantaa? | Viisi kysymystä oman toimintatavan arviointiin |
| Suunnittelija tai sisäinen tarkastaja | Milloin suunnitelma on valmis sisäiseen tarkastukseen tai luovutukseen? Miten tarkastushavainnot käsitellään ja korjausten tekeminen varmistetaan? | Seitsemän kysymystä vaatimuksesta luovutukseen |
| Tilaajan suunnittelunohjaus | Mitkä vaatimukset ja menettelyt tilaaja määrittelee, ja mistä suunnittelua tekevät palveluntuottajat sopivat keskenään? Miten luovutusvalmius osoitetaan tilaajalle? | Hankkeen ja yritysten käytännöt pitää sovittaa yhteen, sitten Itselleluovutus kokoaa tiedon luovutusvalmiudesta |
| Tilaajan suunnittelutoimialan johto | Mitkä toimintatavat sovitaan hankekohtaisesti ja mitkä kuuluvat tekniikkalajin yhteisiin käytäntöihin? Miten hankkeen opit saadaan myös tulevien hankkeiden käyttöön? | Hankkeen oppien pitää siirtyä myös seuraaviin hankkeisiin |
Yhteiset toimintatavat sovittava riittävän ajoissa
Itärata on ajankohtainen esimerkki vaiheesta, jossa yhteisiä toimintatapoja rakennetaan. Itärata Oy kertoi syyskuussa 2026 määrittelevänsä yleissuunnitelman laajuuden, aikataulun ja yhteiset toimintatavat yhdessä suunnittelukumppaneidensa kanssa. Jo maaliskuussa julkaistussa hankintauutisessa kehitysvaiheen tavoitteeksi nimettiin myös toiminta- ja laatusuunnitelman valmistelu.
Suunnittelusta vastaavat Sitowisen ja Rambollin muodostama palveluntuottajaryhmittymä Itäradan tekijät sekä Swecon ja Finnmap Infran muodostama palveluntuottajaryhmittymä Timantti.
Kehitysvaihe on luonteva ajankohta sopia myös siitä, miten yhteiset periaatteet toteutuvat yksittäisten suunnittelutehtävien, tarkastusten ja luovutusten yhteydessä. Kun vastuut ja menettelyt käydään läpi työn alussa, niitä voidaan käyttää suunnittelun ohjaamiseen koko hankkeen ajan.
Itäradan julkiset kuvaukset kertovat kehitysvaiheen tavoitteista. Niiden perusteella ei voi arvioida hankkeen yksityiskohtaisia laadunvarmistuskäytäntöjä. Tässä Itärata toimii esimerkkinä siitä, milloin yhteinen toimintatapa määritellään.
Hankkeen ja palveluntuottajien käytännöt pitää sovittaa yhteen
Usean organisaation hankkeessa toimintatapaa määritellään eri tasoilla. Tilaaja asettaa vaatimukset ja hyväksyy hankkeen yhteiset menettelyt. Palveluntuottajaryhmittymä tai muu hankkeen suunnitteluorganisaatio sopii palveluntuottajien välisestä yhteistyöstä ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Palveluntuottajat vastaavat omasta laadunvarmistuksestaan, osaamisestaan ja työnsä organisoinnista.
Näiden käytäntöjen on muodostettava kokonaisuus, jota suunnittelija, sisäinen ja ulkoinen tarkastaja pystyvät noudattamaan omassa työssään.
Esimerkiksi palveluntuottajan sisäinen tarkastus voi olla hyvin määritelty. Hankkeessa pitää silti sopia, miten sen tulokset välitetään toiselle palveluntuottajalle, ulkoiselle tarkastajalle tai tilaajalle. Samoin on sovittava, kuka ratkaisee asian, jos yhden tekniikkalajin korjaus vaikuttaa toisen tekniikkalajin suunnitelmaan.
Palveluntuottajien toimivat käytännöt ovat hyvä lähtökohta. Yhteistä sopimista tarvitaan erityisesti niissä kohdissa, joissa vastuu, tieto tai suunnitelma siirtyy osapuolelta toiselle.
Seitsemän kysymystä vaatimuksesta luovutukseen
Nexpertin jäsennyksessä toimintatapaa tarkastellaan seitsemän kysymyksen kautta. Kyse on käytännön työn tueksi laaditusta jäsennyksestä, jota sovelletaan hankkeen omien vaatimusten ja sovittujen menettelyjen mukaisesti.
- Mihin vaatimus perustuu?
Suunnittelijan pitää tietää, mitä ohjetta, vaatimusta tai hankkeessa tehtyä päätöstä työssä noudatetaan. Myös käytettävän version ja mahdollisten hankekohtaisten tarkennusten on oltava selvillä. - Kuka vastaa työn eri vaiheista?
Suunnitelman laatijan, sisäisen tarkastajan ja vastuusuunnittelijan tehtävät on sovittava. Lisäksi tarvitaan tieto siitä, kuka ratkaisee epäselvän tulkinnan, käsittelee poikkeaman ja päättää työn etenemisestä. Mahdollisen ulkoisen tarkastuksen vastuut ja liittyminen muihin vaiheisiin sovitaan erikseen. - Mitä aineistoa käytetään ja missä työ tehdään?
Lähtötietojen, suunnitelmien ja mallien sijainnin sekä ajantasaisuuden pitää olla kaikkien niitä tarvitsevien tiedossa. Yhteistyö edellyttää, että osapuolet tietävät, mikä aineisto on kulloinkin käytössä. - Mitä tarkastetaan ennen työn siirtämistä eteenpäin?
Suunnittelijan oman tarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen sisältö sekä niiden välinen työnjako on määriteltävä. Samalla sovitaan, miten tarkastukset dokumentoidaan ja mistä seuraava osapuoli näkee, mitä on jo tarkastettu. - Miten havainnot käsitellään ja korjaukset varmistetaan?
Havainto tarvitsee vastuuhenkilön, sovitun käsittelytavan ja tiedon ratkaisusta. Korjauksen jälkeen pitää pystyä osoittamaan myös se, että korjaus on tarkastettu ja havainto voidaan merkitä käsitellyksi. - Millä ehdoilla suunnitelma on valmis luovutettavaksi?
Valmiuden kriteerit sovitaan etukäteen. Luovutettavan aineiston mukana pitää kulkea tieto sen versiosta, tehdyistä tarkastuksista ja mahdollisista avoimista asioista sekä niiden käsittelystä. Myös aineiston toimitus ja vastaanotto dokumentoidaan sovitulla tavalla. - Miten kokemukset muuttavat toimintaa?
Toistuvia havaintoja on tarkasteltava myös toimintatavan näkökulmasta. Onko ohje epäselvä, puuttuuko tarkastuslistasta jotain vai tarvitseeko työnjakoa tai perehdytystä muuttaa?
Vastaukset voivat löytyä useasta järjestelmästä. Olennaista on, että ne ovat löydettävissä ja liittyvät oikeaan suunnitelma-aineistoon. Nykyisiä järjestelmiä ja niiden välisiä linkityksiä kannattaa hyödyntää niin, ettei samaa tietoa tarvitse ylläpitää useassa paikassa.
Jokaisen on löydettävä oman työnsä kannalta olennainen tieto
Yhteinen toimintatapa palvelee eri rooleja hieman eri tavoin.
Projektipäällikkö ja pääsuunnittelija tarvitsevat kokonaiskuvan suunnittelun etenemisestä, suunnitelmien yhteensovittamisesta, avoimista päätöksistä ja luovutukseen vaikuttavista asioista. Suunnittelun johdon on voitava arvioida myös resurssien ja osaamisen riittävyyttä.
Tekniikkalajin vastuusuunnittelija tarvitsee tiedon sovellettavista vaatimuksista, tehdyistä tarkastuksista ja ratkaisemattomista teknisistä kysymyksistä. Suunnittelijalle puolestaan pitää olla selvää, mitä häneltä odotetaan ja milloin työ on valmis seuraavaan vaiheeseen.
Sisäisen tarkastajan on tiedettävä, mitä versiota hän tarkastaa, mitä tarkastus kattaa ja miten havainnot käsitellään. Hänellä pitää olla käytettävissään tarkastuksessa tarvittavat lähtötiedot sekä tieto suunnitteluratkaisuihin vaikuttavista päätöksistä.
Tietomalli- ja laatuvastaavat tukevat kokonaisuutta omien tehtäviensä mukaisesti. Heidän työnsä edellyttää, että mallien, asiakirjojen ja tarkastustietojen väliset yhteydet ovat selkeitä.
Tehtävänimikkeet ja vastuunjako vaihtelevat hankkeittain. Siksi roolit on käytävä läpi hankkeen oman organisaation kanssa. Pelkkä nimetty vastuuhenkilö ei vielä kerro, mistä hän vastaa ja millä tiedoilla hän voi vastuunsa hoitaa.
Itselleluovutus kokoaa tiedon luovutusvalmiudesta
Suunnittelun itselleluovutuksessa palveluntuottaja varmistaa oman työnsä laadun ja luovutusvalmiuden ennen aineiston toimittamista tilaajalle. Siinä kootaan tieto siitä, että sovitut tarkastukset on tehty, havainnot käsitelty ja aineisto täyttää luovutuksen ehdot.
Nexpert on osallistunut Väyläviraston suunnitteluhankkeiden itselleluovutuksen yhteisen vähimmäisvaatimuksen kehittämiseen. Työhön on kuulunut työpajoja, kommenttikierroksia, Excel-mallipohjien laatimista ja käyttöönoton tukea.
Itselleluovutus perustuu suunnittelun aikana tehtyyn laadunvarmistukseen, kuten suunnittelijan omaan tarkastukseen ja sisäiseen tarkastukseen. Kun tarkastukset ja korjaukset dokumentoidaan työn aikana, luovutusvalmiutta voidaan seurata jo ennen luovutusajankohtaa. Samalla vähenee tarve selvittää jälkikäteen, mitä on tarkastettu ja mitkä asiat ovat vielä avoinna.
Sovellettava menettely määräytyy aina hankkeen vaatimusten ja sopimusten perusteella. Väylävirastolle kehitetyn mallin soveltumista esimerkiksi Itäradan hankkeeseen ei voi olettaa ilman erillistä tarkistusta.
Hankkeen oppien pitää siirtyä myös seuraaviin hankkeisiin
Hankkeissa syntyy jatkuvasti tietoa siitä, mikä toimii ja mitä pitäisi kehittää. Liian usein tämä tieto jää hankkeen asiakirjoihin tai mukana olleiden ihmisten varaan. Seuraava hanketiimi joutuu silloin ratkaisemaan samoja kysymyksiä uudelleen.
Oppivan organisaation kannalta tarvitaan sovittu tapa käsitellä kokemukset ja siirtää ne yhteisiin käytäntöihin. Kuka kokoaa havainnot? Kenen kanssa niiden merkitys arvioidaan? Kuka vastaa siitä, että tarpeellinen muutos viedään ohjeeseen, tarkastuslistaan tai perehdytykseen?
Kaikkia hankekohtaisia ratkaisuja ei tarvitse siirtää sellaisenaan seuraavaan hankkeeseen. Sen sijaan pitää tunnistaa, mikä opittu asia on laajemmin hyödynnettävissä ja missä tilanteissa se toimii. Myös ratkaisun perustelut kannattaa säilyttää, jotta seuraava käyttäjä ymmärtää, miksi toimintatapaa on muutettu.
Usean suunnitteluyrityksen hankkeessa on lisäksi sovittava, miten yhteisesti tunnistetut kehitystarpeet käsitellään osallistuvissa yrityksissä. Hankkeen yhteisen ohjeen päivittäminen ei vielä varmista, että opittu siirtyy palveluntuottajien omiin käytäntöihin ja tuleviin toimeksiantoihin.
Oppien käsittelylle on hyvä varata aikaa jo hankkeen aikana. Silloin kokemukset ovat tuoreita ja parannuksista voi hyötyä myös käynnissä oleva työ.
Perehdytys näyttää käytännössä, kuinka hyvin tieto on saatu talteen. Uuden asiantuntijan pitäisi pystyä selvittämään, mitä vaatimuksia hän noudattaa, mikä hänen vastuunsa on, miten työ tarkastetaan ja keneltä hän saa apua epäselvään tilanteeseen. Näiden vastausten löytämisen ei pitäisi edellyttää vanhojen kokousmuistioiden läpikäyntiä tai oikean henkilön tuntemista.
Viisi kysymystä oman toimintatavan arviointiin
Oman hankkeen tilannetta voi tarkastella seuraavien kysymysten avulla:
- Tietääkö jokainen suunnittelija, milloin hänen työnsä on valmis sisäiseen tarkastukseen ja milloin luovutukseen?
- Onko selvää, kuka vastaa sisäisestä tarkastuksesta, mahdollisesta ulkoisesta tarkastuksesta, korjauksista ja luovutusvalmiuden toteamisesta?
- Löytyvätkö oikea aineistoversio, tarkastustulokset, korjausten käsittelytiedot ja eri vaiheiden ajankohdat samasta kokonaisuudesta tai selkeiden linkkien kautta?
- Voidaanko tarvittavat tiedot tuottaa ja löytää nykyisissä järjestelmissä ilman tarpeetonta päällekkäistä kirjaamista?
- Siirtyvätkö hankkeen opit yhteisiin ohjeisiin ja perehdytykseen niin, että myös seuraava hanketiimi voi hyödyntää niitä?
Epäselvä vastaus auttaa tunnistamaan, mitä toimintatavassa kannattaa seuraavaksi täsmentää. Kyse voi olla yksittäisestä vastuusta, yritysten välisestä tiedonkulusta tai siitä, ettei sovittua käytäntöä ole viety perehdytykseen asti.
Yhteinen toimintatapa palvelee tarkoitustaan, kun se auttaa asiantuntijoita tekemään työnsä, osoittamaan sen laadun ja hyödyntämään aiemmin opittua. Silloin hankkeessa rakennettu osaaminen kantaa myös seuraaviin hankkeisiin.
Lähteet
- Itärata: yleissuunnitelma täydessä vauhdissa, 2.9.2026.
- Väylävirasto: Yhteistoiminnallisen suunnittelun hankemuoto — kokemuksia Tampere–Jyväskylä-suunnitteluhankkeesta, 10.9.2026.
- Väylävirasto: Ratasuunnitelma — toimintaohjeet, 2022.
- Finnmap Infra: Finnmap Infra suunnittelemaan Itärataa Porvoon ja Korian välille, 16.6.2026.
- Nexpert: Väylävirasto: yhteinen itselleluovutuksen toimintamalli yleis-, tie- ja ratasuunnitteluun 2024–2026, päivitetty 23.10.2026.
Kirjoittaja
Tanja Karonen, Nexpert. Nexpert toimi vastaavana palveluntuottajana, kun Väylävirasto kehitti ja otti käyttöön yleis-, tie- ja ratasuunnittelun itselleluovutuksen yhteisen toimintamallin vuosina 2024–2026. Lue, mitä työ sisälsi →
Aiheet



