Kirjoittajat: Alena Valtonen, Mira Holopainen

Älykkäät teknologiat mullistavat työntekoa vauhdilla. Tekoäly, digitaaliset kaksoset ja robotiikka tuovat tehokkuutta ja kilpailuetua mutta yksi näkökulma jää usein taka-alalle, miten muutos vaikuttaa työntekijöiden arkeen ja hyvinvointiin? Tämä kysymys nousee entistä tärkeämmäksi Industry 5.0 -aikakaudella, jossa menestys rakentuu myös ihmislähtöisyydestä ja kestävästä työstä.
Kun teknologia kehittyy mutta työn tekeminen monimutkaistuu – myös ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on mitattava teknologisessa muutoksessa

LUT-yliopiston toteuttama Ihmiset digitaalisen transformaation keskiöön (HumanDT) -hanke, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Päijät-Hämeen liitto, tutkii näitä vaikutuksia yhteistyössä yli 20 yrityksen kanssa Päijät-Hämeessä. Haastattelut Suomen teollisuusyrityksissä osoittavat, että vaikka teknologioihin investoidaan paljon, vain harva seuraa järjestelmällisesti, miten ne muuttavat työn tekemistä.

Teknologisten muutosten arviointi ihmiskeskeisesti

Yritykset, erityisesti pk-yritykset, arvioivat teknologian vaikutuksia usein epäsuorasti johtajien havainnoilla, projektimittareilla tai yleisillä henkilöstökyselyillä. Tällöin moni ilmiö jää näkymättömäksi. Tutkimuksessa toistuivat neljä haastetta:

Teknologisten työkalujen määrä kasvaa hajauttaen tiedon etsimistä.
Jatkuvat päivitykset ja uudet järjestelmät vaativat oppimista kiireen keskellä.
Suorituskykyparannukset eivät aina toteudu heti ja työ voi hetkellisesti hidastua.
Työtahti kiristyy, kun teknologioiden käyttö nostaa odotuksia ja näin ollen lisää kuormitusta.

Toisin sanoen teknologian käyttöönotto voi teknisesti onnistua, mutta useissa tilanteissa työn tekeminen muuttuu silti raskaammaksi.

Nämä löydökset korostavat, että digitaalinen transformaatio ei ole yrityksissä vain teknologinen haaste, vaan myös organisaationallinen muutos, jonka monet vaikutukset syntyvät hiljalleen arjen työssä. Ehdotammekin, että saadakseen kattavan kuvan teknologisten muutosten seurauksista, yritysten on siirryttävä taloudellisten, operatiivisten ja projektiluontoisten mittareiden seuraamisesta kohti työhön liittyvien muutoksien ja työntekijäkokemuksen jatkuvaa arviointia.

On siis integroitava uudenlaisia mittareita osaksi olemassa olevia johtamisjärjestelmiä, sisältäen esimerkiksi mittareita liittyen tiimien väliseen koordinointiin, työkuorman ja työn rytmin muutoksiin, uusien järjestelmien oppimisvaatimuksiin ja teknologian käyttöön liittyvään hyödyllisyyteen. Ymmärtämällä, miten teknologiat vaikuttavat työntekijöihin, yritykset voivat suunnitella käytäntöjä ja työkaluja, jotka auttavat heitä hyödyntämään älykkäitä teknologioita tehokkaammin ja samalla ylläpitämään kestävää ja merkityksellistä työtä.

Kokemuksia yritysyhteistyöstä

Yksi konkreettinen hankeyhteistyö toteutui Nexpert Oy:n kanssa. Yhteistyössä seurattiin, miten eri järjestöihin kuuluvat osallistujat ottivat käyttöön tekoälyä työpajoissa yrityksen johdolla. Prosessin aikana saatiin arvokasta ja käytännönläheistä tietoa siitä, millaisia kokemuksia, oivalluksia ja oppimistarpeita uudet teknologiat herättävät erilaisissa työyhteisöissä.

Nexpertin kanssa tehty yhteistyö kerrytti myös ymmärrystä, joka tukee uusien arviointimenetelmien ja koulutustapojen kehittämistä. Sen avulla voidaan tulevaisuudessa hahmottaa entistä paremmin työntekijälähtöisiä vaikutuksia teknologisessa muutoksessa. Kokemukset vahvistivat hankkeen keskeistä havaintoa: teknologian vaikutuksia ei voida ymmärtää pelkästään teknisestä näkökulmasta, vaan niiden rinnalle tarvitaan syvällistä tietoa työn arjesta, oppimisprosesseista ja työn kuormittavuuden muutoksista.