Suomen ylikulutuspäivä oli 1.4.2026. Olin työmaalla, jossa meni betoniraudoitukseen kiinni yli kymmenen miljoonaa kiloa rautaa, ja tämä on esimerkkitarina tilanteesta, joka on valitettavan tuttu aliurakoinnissa.
Raudoittajat olivat tehneet oman osuutensa valmiiksi. Tarkastus oli tehty. Sen jälkeen muottimiehet tulivat paikalle ja huomasivat, että osa raudoitteista estivät sulkupultittien kiinnittämisen. Lopputulos oli se, että rautoja vedettiin rälläkällä poikki ja myöhemmin sitten sidottiin uudestaan. Täysin turhaa työtä ja olisi ollut täysin vältettävissä pienellä keskustelulla.
Tämä ei ollut yksittäinen virhe, vaan aika tyypillinen tilanne työvaiheesta riippumatta. Työvaiheet tehdään peräkkäin, mutta eivät oikeasti kohtaa toisiaan. Raudoittajat tekee oman osansa ja muottityöt tulee perässä. Suunnitelmat ohjaavat tekemistä, mutta seuraavan työvaiheen yhteensovittamista ei ole huomioitu riittävästi. Kukaan ei pysähdy katsomaan kokonaisuutta ennen kuin on liian myöhäistä. Työntekijän näkökulmasta tämä on epämotivoivaa. Sama työ tehdään kahdesti. Työnantajan näkökulmasta tämä on suoraa kustannusta ja täysin vältettävissä.
Mielestäni kyseessä on valtava ylikuluttaminen, ihan turhasta. Se on arjessa syntyvää hukkaa, joka olisi voitu välttää paremmalla yhteensovittamisella tai työn vastaanotolla tai työsuunnittelulla tai tai tai… Tulee ihan mieleen dominoefekti, jossa jokainen laaduntarkistuksen työvaihe on jäänyt tekemättä ja lopputulos sitten tehdään kahteen kertaan.
Rakennusalalla osaaminen syntyy pitkälti tehdyn työn kautta. Aiemmin suosittiin mestari-kisälli mallia, jossa kokenut konkari opettaa nuorempaa ja näin vältetään toistuvasti samojen virheiden tekeminen. Kisälliksi lähdettiin nuorena, pitkälti ennen 18-vuotissyntymäpäivää. Nykyään harva urakoitsija ottaa alle 18-vuotiaita työmaille. Turvallisuuskysymys.
Toisaalta 2018 voimaan tulleen Suomen ammatillisen koulutuksen reformilla pidettiin huoli siitä, että työnantajien rooli kasvoi merkittävästi koulutuksen tuottajana. Muutoksessa keskityttiin osaamisperusteisuuteen ja työpaikalla oppimiseen. Raudoitustyöt, kuten moni muukin spesifiä osaamista vaativat työvaiheet ovat ihan minimissään osana talonrakentajan perustutkintoa, tällä hetkellä 2–5/180 osaamispistettä. Todellinen ammattitaito kehittyy työmaalla vuosien aikana. Tämä selittää suoraan sen, että nykyään raudoitustyömailla on paljon puolalaisia, ukrainalaisia ja jatkossa filippiiniläisiä, kiinalaisia ja intialaisia. Suomalaisella koulutuksella ei työmaalle näihin hommiin päästä.
Kansallisuudesta riippumatta työtä tehdään omassa siilossa, oma työvaihe kerrallaan. Suunnitelmaa ei kyseenalaisteta, eikä ole selkeää hetkeä, jossa eri työvaiheet oikeasti kohtaavat.
No, takaisin tähän tarinaan. Työmaa oli laaja, ja työporukoita n. 10 eri pisteessä jatkuvasti. Työjohto päivitti työmaakoppiin Leanin kanban tauluun jatkuvasti tilannetta, kuinka monta raudoittajaa missäkin ja mihin tarvitaan lisää. Monelta nostot ovat, milloin kuormat tulossa ja kuka purkaa. Ja niin edelleen. Päädyttiin tekemään ihan juliste Kanbanille post-It lapuilla, koska digitaaliset työkalut koettiin hankalaksi työmaaolosuhteissa. Ja kyllä – välillä ne ovatkin sitä. Päätettiin kuunnella työntekijöitä. Ei toiminut ihan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta se oli alku. Ensimmäinen kierros monista jatkuvan parantamisen kierroksista. Radiopuhelimia ei saanut tällä työmaalla käyttää – nosturit ja muutama muu toimija oli varannut avoimet kanavat, joten tukena oli puhelimet. Ja sitten tietysti jalat. Kävely työmaan yhdeltä laidalta toiselle kesti reilu 10 minuuttia, eli ei ihan nopein keino välittää tietoa, mutta välillä se oli pakko tehdä, jos puhelimen kenttää ei ollut.
Tämä oli aikaa ennen vibe-codingia. Tekoälytyökalut ovat avanneet aivan uuden kentän kevyiden ratkaisujen rakentamiseen jopa ihan yksittäisille työmaille. Jos ei ole kyse salassa pidettävästä tiedosta niin nyt tekisin kevyen sovelluksen näihin tarkoituksiin. Tämä voisi olla esim. työmaan lohkot tai rakennuksen kerrokset, tiimi 1, tiimi 2, rautakuorma, maalikuorma, purkupaikka 1, purkupaikka 2 jne. Kaikille työntekijöille appi tai nettisivu puhelimeen ja sieltä näkyy Kanban, jota voi myös helposti päivittää.
Jokainen ilman koodausosaamistakin voi tehdä näitä työkaluja esim. Claude cowork:lla tai OpenClawlla. YouTube on pullollaan ohjeita.
Tai sitten voit tilata meiltä.
Leave a Reply