Blogi 4 – Johdanto:
Tämä artikkeli on osa viiden blogin sarjaa, joka käsittelee Project Heartwarea – ihmislähtöistä lähestymistapaa tekoälyyn eksponentiaalisen teknologisen muutoksen aikakaudella.
Kenelle Project Heartware on oikeasti tarkoitettu
Project Heartware on suunniteltu yleishyödyllisille yhdistyksille ja järjestöille, jotka työskentelevät ihmisten kanssa, joilla on riski jäädä jälkeen yhteiskunnan muuttuessa yhä enemmän uusien teknologioiden muovaamaksi. Riskit voivat liittyä ikään, kielimuureihin, vammaisuuteen, työttömyyteen, kuntoutukseen, haastaviin elämäntilanteisiin tai yksinkertaisesti rajallisiin mahdollisuuksiin jatkuvaan oppimiseen. Usein kyse ei ole vain yhdestä tekijästä, vaan monen tekijän yhdistelmästä.
Mukana olevat järjestöt tekevät jo nyt kriittisen tärkeää työtä. Ne tukevat ihmisiä, joita valtavirran järjestelmät eivät eri syistä palvele hyvin. Project Heartware on perustettu tukemaan näitä järjestöjä vahvistamaan jäsentensä ja yhteisöjensä toimijuutta yhteiskunnassa, joka digitalisoituu, automatisoituu ja tekoälyvetoistuu nopeasti.
Miksi tämä on tärkeää juuri nyt
Olemme siirtymässä vaiheeseen, jossa tekoäly ei ole enää vain kiinnostava työkalu tai kokeellinen teknologia. Tulevina vuosina – ja hyvin todennäköisesti jo vuoden 2026 aikana – tekoälyagentit tulevat näkymään ja toimimaan aktiivisena osana arkea. Rekrytointi, opiskelu, oppiminen, julkiset palvelut ja itse työ ovat jo siirtymässä kohti agenttipohjaisia järjestelmiä.
Rekrytoinnissa ensimmäiset seulonnat ja haastattelut hoidetaan yhä useammin automaattisilla järjestelmillä ja agenteilla. CV:t ja hakemukset suodatetaan, ryhmitellään ja arvioidaan ennen kuin ihminen näkee niitä lainkaan. Koulutuksessa oppimista tuetaan jo vahvasti tekoälyn avulla – usein jäsentymättömästi ja ilman ohjausta. Työelämässä tekoälyagentit alkavat tukea suunnittelua, analyysiä, viestintää ja päätöksentekoa.
Ikääntyneille vaikutus on yhtä konkreettinen. Terveydenhuollon palveluihin pääsy, ajanvarausten tekeminen, talouden hallinta, viranomaisten kanssa asiointi tai jopa sosiaaliseen elämään osallistuminen edellyttävät yhä useammin digitaalisia ja tekoälyyn liittyviä taitoja. Jos ihmiset eivät ymmärrä, miten nämä järjestelmät toimivat, syrjäytymisen riski kasvaa nopeasti.
Tämä ei ole kaukainen tulevaisuusskenaario. Se tapahtuu jo nyt.
Mistä syrjäytyminen alkaa
Kokemukseni mukaan syrjäytyminen alkaa harvoin itse teknologiasta. Se alkaa ymmärryksen puutteesta. Ihmiset kohtaavat tekoälyn pääasiassa otsikoiden, uutisten ja sosiaalisen median kautta. Median logiikka suosii vahvoja reaktioita, pelkoa ja shokkiarvoa. Negatiiviset tarinat tuottavat klikkauksia, kommentteja ja huomiota. Siksi moni altistuu ensisijaisesti pelottaville tekoälyuutisille.
Ilman koulutusta tai turvallisia mahdollisuuksia tutkia teknologiaa, tämä itsessään synnyttää pelkoa ja vastustusta. Tekoälystä tulee jotain uhkaavaa, jotain mitä pitää välttää. Ihmiset voivat kokea, ettei se ole heitä varten, että he ovat jo myöhässä tai että sen käyttäminen on vaarallista.
Kun oppimismahdollisuuksia ei ole, ihmiset eivät uskalla kokeilla. He eivät uskalla kysyä. He eivät uskalla myöntää epävarmuutta. Ajan myötä tämä muuttuu vetäytymiseksi. Ihmiset lakkaavat osallistumasta, ei siksi, että he eivät kykenisi siihen, vaan siksi, että heillä ei ole koskaan ollut turvallista tilaa ymmärtää, mitä on tapahtumassa.
Tästä alkaa digitaalinen syrjäytyminen.
Pienet askeleet, aito toimijuus
Project Heartware rakentuu ajatukselle, että toimijuus kasvaa ymmärryksen ja merkityksellisyyden kautta. Kun ihmiset alkavat ymmärtää, mitä uudet teknologiat tekevät ja miten ne liittyvät heidän omaan arkeensa, pelko alkaa hälvetä.
Minulla ei vielä ole akateemista tutkimusta tämän todistamiseksi, mutta minulla on pitkä kokemus ICT-hankkeista, teknologian käyttöönotosta ja organisaatiomuutoksesta. Se, mitä näen toistuvasti, on että ne, jotka lähtevät mukaan varhain, alkavat usein kantaa muutosta omissa yhteisöissään. Heistä tulee viestinviejiä, mentoreita ja epävirallisia suunnannäyttäjiä.
Kun ihmiset näkevät konkreettisia hyötyjä, he saavat itseluottamusta. Kun itseluottamus kasvaa, he uskaltavat kokeilla. Kun he kokeilevat yhdessä, oppiminen nopeutuu. Tämä luo kerrannaisvaikutuksen. Yhden henkilön uteliaisuus herättää toisen kiinnostuksen. Yksi onnistunut kokemus madaltaa kynnystä seuraavalle.
Olennaista on myös se, että oppimisympäristöt ovat turvallisia. Harjoitukset eivät sisällä arkaluonteista tietoa tai riskialttiita käyttötapauksia. Ne ovat jokapäiväisiä, käytännönläheisiä tilanteita, joita kuka tahansa voi kokeilla. Turvallisuus ja psykologinen mukavuus ovat avainasemassa.
Miksi yhdistykset ovat oikea paikka aloittaa
Yhdistyksillä ja yleishyödyllisillä järjestöillä on Suomessa ainutlaatuinen rooli. Ne ovat syvällä yhteisöissä, rakentuvat luottamukselle ja toimivat selkeiden rakenteiden ja lainsäädännön puitteissa. Ihmiset kokevat nämä ympäristöt turvallisiksi.
Samaan aikaan monet yhdistykset ovat kasvavan talouspaineen alla. Julkista rahoitusta on leikattu, ja haavoittuvimmissa asemassa olevien ryhmien parissa työskentelevät järjestöt joutuvat usein ensimmäisinä kärsimään. Niillä ei yksinkertaisesti ole resursseja hankkia laaja-alaista koulutusta uusista teknologioista.
Siksi Project Heartware tarjotaan pro bono -periaatteella. Se on tietoinen, arvoihin perustuva valinta. Yritykset, julkisen sektorin organisaatiot ja oppilaitokset voivat halutessaan ostaa näitä palveluita. Yhdistykset, joilla on rajallinen rahoitus, eivät usein voi.
Jokainen mahdollinen yhteistyö arvioidaan huolellisesti. Kaikkia organisaatioita ei hyväksytä automaattisesti. Tavoitteena on merkityksellinen ja uskottava yhteistyö, jossa Project Heartware voi aidosti tukea organisaation missiota.
Fasilitoinnin merkitys
Fasilitaattorin rooli on keskeinen. Oppimisympäristön täytyy tuntua turvalliselta. Ihmisten täytyy pystyä sanomaan ”En ymmärrä”, ”Minua pelottaa” tai ”En halua käyttää tätä” ilman tuomitsemista.
Monilla osallistujilla on huolia, joita julkinen keskustelu on muovannut. Toisilla voi olla keskittymisvaikeuksia, oppimisen haasteita tai aiempia kielteisiä kokemuksia. Tilaa, jossa kaikki tämä voidaan sanoa ääneen, tarvitaan.
Oma lähestymistapani on tarkoituksella inhimillinen ja helposti lähestyttävä. En pyri olemaan auktoriteetti. Pyrin olemaan läsnä, rehellinen ja avoin. Tämä madaltaa osallistumiskynnystä ja mahdollistaa sen, että varsinainen oppiminen voi alkaa. En ole perinteisessä mielessä koulutettu opettaja. Se, mitä tarjoan, on käytännön kokemus ja halu jakaa sitä, mitä olen oppinut vuosien työssä.
Eri ryhmät, eri hyödyt
Project Heartwaren konkreettiset hyödyt vaihtelevat kohderyhmän mukaan. Seniorijärjestöjen aktiivisille jäsenille hyödyt näkyvät usein arjen rutiineissa. Viestintä, uutiskirjeet, suunnittelu, dokumentointi ja koordinointi helpottuvat ja nopeutuvat. Tämä vapauttaa aikaa siihen, mikä on oikeasti tärkeää: ihmiset ja yhteisö.
Kuntoutus- ja uudelleen kiinnittymistä tukeviin ryhmiin hyödyt ovat usein emotionaalisia ja motivoivia. Onnistumisen hetket, nauru ja yhdessä oivaltaminen merkitsevät paljon. Ihmisille, joiden elämässä on ollut paljon takaiskuja, kokemus osaamisesta ja ilosta voi olla mullistava.
Lisäksi organisaatiot vahvistavat julkista profiiliaan. Mukana oleminen viestii hereilläolosta, ajankohtaisuudesta ja aktiivisesta suhtautumisesta yhteiskunnalliseen muutokseen.
Vaikutusten mittaaminen ja katse eteenpäin
Osallistujapalautetta kerätään jokaisen työpajan jälkeen. Tyytyväisyyttä ja suositteluhalukkuutta seurataan huolellisesti. Nämä mittarit ohjaavat jatkokehitystä.
Lisäksi Project Heartwaren vaikutuksia tutkitaan akateemisesta näkökulmasta yhteistyössä LUT-yliopiston tutkijoiden kanssa. Itse projektia ei kehitetä yliopistossa, vaan sen vaikutuksia havainnoidaan ja analysoidaan. Ensimmäisiä tutkimuspohjaisia tuloksia odotetaan vuoden 2026 loppupuolella. Ajan myötä yhteistyö tuottaa näyttöön perustuvaa ymmärrystä siitä, miten ihmiskeskeiset tekoälyaloitteet vaikuttavat oppimiseen, itseluottamukseen ja yksilön toimijuuteen.
Miksi tämä on minulle henkilökohtaisesti tärkeää
Olen yrittäjä toista kertaa elämässäni. Ensimmäisessä yrityksessäni työskentelin nopeasti kasvavassa rakennusalan yrityksessä. Liiketoiminta oli taloudellisesti menestyksekästä. Liikevaihto kasvoi nopeasti. Kaikki pyöri kassavirran, budjettien ja kvartaalitulosten ympärillä.
Minulla meni taloudellisesti hyvin, mutta olin onneton. Työ tuntui tyhjältä. Sillä, tekikö yritys voittoa vai tappiota, ei ollut maailmassa merkityksellistä vaikutusta. Emme pelastaneet ihmishenkiä. Emme vahvistaneet yhteisöjä. Tuotimme raudoitusterästä – ja siinä se.
Se kokemus muutti minua. Nykyään haluan, että työtäni ohjaavat arvot. Haluan, että sillä on merkitystä. Olen lähestymässä viidenkymmenenviiden ikää, ja haluan jättää jälkeeni jotain merkityksellistä. Project Heartware on yritykseni tehdä juuri sitä. Haluan konkreettisella tavalla edistää osallistavampaa teknologista tulevaisuutta.
Yksinkertainen kutsu
Jos organisaatiosi työskentelee ihmisten kanssa, joilla on osallistumisen esteitä, kutsun teidät hakemaan mukaan! Project Heartware -työpajoja järjestetään kerran kuukaudessa, ja paikkoja on rajoitetusti. Ei ole mitään hävittävää. Työpajat ovat pro bono, ja ainoa todellinen edellytys on avoimuus oppia yhdessä.
En voi luoda tätä muutosta yksin. Tarvitsen organisaatioita ja yhteisöjä. Yhdessä voimme varmistaa, että uudet teknologiat vahvistavat osallisuutta sen sijaan, että ne syventäisivät olemassa olevia kuiluja.
Nexpertistä
Nexpert on suomalainen konsulttiyritys, joka toimii teknologian, oppimisen ja ihmislähtöisen muutoksen rajapinnassa. Nexpert keskittyy käytännön yhteistyöhön, käyttöönottoon ja ratkaisujen kehittämiseen yhdessä ihmisten kanssa.
Kirjoittajasta
Tanja Karonen on Nexpertin perustaja. Hänen työtään ohjaavat arvot, yhteistyö ja usko siihen, että kestävä edistys syntyy, kun ihmiset ovat aktiivisesti mukana muovaamassa sitä, missä he ovat osallisina.
Artikkelin tekemisestä
Tämä artikkeli on luotu tekoälyavusteisen haastattelu- ja kirjoitusprosessin tuloksena.
Vastaa